sunnuntai, 23. maaliskuu 2008

Keilailua ja karaookkeilua

Ei nyt kyllä oo mitää ihmeempiä vuodatettavia tänne, mutta aattelinpas iha lyhkäsesti kehuskella viikonloppuva, tai itseasiassa eilistä. Oli iha huippu hauskaa. Päivä tsempoiltii yhdessä copymarketissa. Meillä oli tarkotus mennä museoon, mutta se perkuleen marketti oli siinä ite metroasemalla nii ei me koskaan päästy sitä metroasemaa edemmäs. Juututtiin siis tinkaileen siihe markettiin ja museo jää toiseen kertaan :)

Iltasella lähettii parin suomalaisen vaihtari poijaaan Villen ja Jarnon kans keilaamaan. Oli iha kauhian kivvaa. Minä kun en oo aikasemmin ku yhesti koittanu sitä palloa heittää, tai mitä sille nyt ikinä tehdäänkään, nii oli hiukka hakusessa se touhu. Loppuakohden kuiten alko hahmottaa, että mitä sille pallolle täytyy tehdä, että se pysyy siinä radalla :) pari tuntiä myö tuon touhuin parissa viihdyttiin, eikä kyllä ollu ees kallista. Joku väitti että suomessa se on paljo halvempaa, mutta minä uskallan väittää vatsaan. En siis tiedä Suomen hintatasosta juuri mitää faktaa keilailun osalta, mutta me maksettiin 6e per nuppi siitä kahesta tunnista, nii eipä tuo mun mielestä ainakaa kallista oo. Iha varmaan meen uudestaan, siihen puuhaan jäi niiiin koukkuun.

Keilailun jälkeen käytiin turkkilaisessa ravintelissa syöpötöimässä ja oli iha perkulen hyvää. Sinnekki täytyy mennä uudestaan, teki kyllä lähtemättömän vaikutuksen meikäläiseen. Nam.

Seuravaks myö otettii taksi ja hurautettiin ktv:lle. Ktv on siis paikallinen nimitys karaokesta :P täällä on nii mahtava se systeemi tuon osalta, että tahtoo suomeen samanlaisen. Meät vietiin omaan loossiin siellä paikanpäällä. Kuudestaan myö sitte saatiin siellä lauleskella, ja ne vehkeet oli pirun hyvät ja muutenkin se äänentoistohomma oli hyvin järkätty ku aattelee että se loossi oli ihan pikkunen. Kiva ku muiden ei tarvi kuunella meän rääkyntää eikä meidän tarvinnu kuunnella muita, tai jonottaa vuoroa. Paikka oli auki 22.00-06.00. myö taidettii lähtä viideltä, oltii joskus kuudelta nukkumassa ku tuo matka tänne kampukselle ottaa aina aikansa. Vähän on kyllä meinannu ramasta, mutta oli se sen arvosta. Ainii, sit siinä "baarissa" oli kauppa, josta sai käydä ostaa omat juotavat. Myö lastattiin kori täyteen pulloja ja sipsiä, maksettiin ostokset ja kaupantäti toi ne meän ostokset sinne loossiin. Mukava homma ku pääs niin paljo halvemmalla mitä normi baarissa. Häätyy ehkä käydä vielä lurittelee jotkut kerrat ennenku täältä lähtee pois.

Nyt tää meni taas tähän, että mie vaan selostan tapahtumia enkä juuri muuta kerro. Tässä kuitenkin jotain, mitä bongasin Villen blogista. Oon kyllä ilkiä ja kopioin sen suoraan tähän, nii saatte työki vähä kummastella tätä touhuia täällä Kiinan perällä:) näihin sanoihin lopettelen nyty, palataan taas!

Ruokapöydässä on kohteliasta sotkea mahdollisimman paljon. Joka paikkaan syljeskellään varsin estottomasti; bussin lattialle, ravintolan lattialle, kaduille yms. (tätä tapaa kuitenkin yritetään kitkeä pois, koska se ei oikein anna kuvaa Kiinasta sivistyneenä valtiona) Ravintoloissa annokset normaalisti jaetaan tasan ruokailijoiden kesken. Ei siis omia annoksia. Baarissa kalja juodaan shottilaseista. (ainakin Tiibetissä) Prepaid-kännykkäliittymä, jonka numerossa on paljon kaseja ja kutosia maksaa enemmän kuin sellainen missä niitä ei ole, sillä kasit ja kutoset on onnenlukuja. Monissa hotelleissa ei ole neljättä kerrosta, koska nelonen on epäonnenluku. Se äännetään lähes samalla tavalla kuin sana –kuolema. Muutenkin nelosen käyttöä vältellään. Vanhukset tekee taichia ja muita itämaisia mielenhallinta juttuja puistoissa aamuisin ja leikkii leikkikentällä lasten karuselleissä ja vastaavissa. Pitkän iän salaisuus? Käsitettä jonottaminen ei tunneta. On pelkästään yleinen häröpallo, jossa nopeat syö hitaat ja vahvin heikommat ja pienemmät. (metrot ruuhka-aikaan on aika experience) Kiinalaiset ei juo ruoan kanssa yleensä mitään. (esim. koulun ruokalassa ei ole ollenkaan juomia)

sunnuntai, 16. maaliskuu 2008

Se on hellurei ja hellät tunteet

Hehei! Jospa tuota otsikkoa sen verran selittäsin, että kuulin tuommosen lentävän lausahduksen täällä yks päivä, meinas tulla ihan ikävä suomen ihmisiä. Tuli yks rakastaki rakkaampi ysätäväni Heke jotenki mieleen tosta sanonnasta. Terkkuja vaan jos satut tätä lukemaan :) toivottavasti tää muuten nyt pelittää tää vuodatus sivusto, yks päivä nimittäin kirjotin hirmu tarinat tänne ja sivusto pimeni eikä ne mun kirjotukset koskaa päässeet teän luettavaks :/

Täällä on taas sattunut ja tapahtunut vaikka ja mitä. Viime viikko meni ihan sairaan nopeesti. Meil on tosiaa nää viikot semmosia, että kolme päivää harjottelua ja kaks päivää koulua. Oon harjottelussa kansainvälisessä päiväkodissa. Ihan hyvin niitten lasten kans viihdyn, mutta muuten se touhu on niin kyseenalaistettavaa, että melkeenpä jo toivon koko harjottelun siellä päiväkodissa olevan ohi. Nyt ymmärrän miksi meitä ei päästetty orpokotiin harjotteluun, se paikka on varmasti vielä paljon kauheempi. Se vielä miinuksena siitä paikasta, että ne mun ohjaajat ei puhu englantia, eli vähä on vaikeeta se kommunikointi. Lapsukaiset siellä on kyllä tosissaa sulosia ja osa niistä puhuu vähän englantia, herttasta :)

Tostaina meillä oli tapaaminen japanilaisten vaihtareiden kanssa, johon osallistui myös kiinalaisia opiskelijoita. Kaikkien piti pitää 10min esitelmä omasta maasta ja koulutuksesta. Onneks siihen touhuun ei tarvittu kuin yks ihminen, ja meän ryhmästä löyty vapaaehtonen niin meidän muiden ei tarvinnut aukasta suutamme. Sit meidän hääty laulaa myös laulu, joka vaihtu vielä ite tilaisuudenkin aikana. Ei keksitty mitään laulua minkä kaikki ois osannut lauloo, nii päätettiinpä vetasta maamme laulu. Voi herrajumala. Kyllä on taas suomipojat maailmalla mainetta niittänyt. Tais kuulostaa tosi hulppeelle se meän esitys kiinalaisten ja japanilaisten hittibiisejen rinnalla, jotka oli vedetty vielä moniäänisesti. Onneksi se on nyt vaan kultanen muisto, toivottavasti ei tule enää vastaavia tilanteita eteen tämän reissun aikana ;) muuten oli kyllä tosi kiva nähä ees vilaukseltaan muita vaihtareita ja nuita kiinalaisia opiskelijoita. Me ei olla oltu missää tekemisissä muiden vaihtareiden kans aikasemmin, eikä tulla todennäkösesti olemaankaan. Japanilaiset on täällä vaan kaks viikkoa, ja kiinalaisista opiskelijoista meidät on muuten vain eristetty. Harmi sinänsä, olis ollut mukava tutustua niihinkin ihmisiin.

Perjantaina me käytiin kaupungilla shoppailemassa ja tinkailemassa alennuksia. Ostin aurinkolasit, makso 5e. Sit käytiin jossain paikassa, mihin oli matkaa Shanghain keskustasta viis metropysäkin väliä, en muista kyllä yhtään sen paikan nimeä. Siellä oli paljon suuria ostoskeskuksia, johon tosissaa meinas eksyä. Ei sitä niiden suuruutta osaa edes selittää, ne vaan on ihan vallattomia. Oulun Stockmann on pikku kyläkauppa niihin verratuna. Siinä menomatkalla sattu metroon kyllä niin hauska setä, että ei paremmasta väliä. Kyseinen setä astu kyytiin, alko melko kova äänisesti pitään meille puhetta kiinaksi, ja sitten englanniksi. Jotain se maailma yhtenäisyydestä selitti, ja siitä, kuinka me kaikki ollaan samallaisia, eikä edes kiinalaiset oo mitenkää erilaisia muihin verrattuna. Mie mietin siinä, että tämä on varmaan nyt niitä hetkiä kun pitäis yrittää osata olla nauramatta, sillä se hepukka ei vaikuttanut oikeastikkaan mitenkää täyspäiseltä. Lopussa se kerto kuinka kauniita me sen mielestä oltiin ja kuinka se tahtois naimisiin meidän kaikkien kanssa. Tämä koko välikohtaus loppu sanohin thank you for visiting in Shanghai baai baaai. Koko vaunu purskahti nauramaan, en vain minä. Se oli ihan mieletön se tilanne, se ukko tuli tasan yhden metropysäkin välin siinä kyydissä, se puhe oli kuin mitotettu sille välille. Olihan se hupasaa juu vaikka ei se näin selitettynä varmasti millekkään kuulosta. Hihitelkää nyt edes vähän myötätunnosta.

Eilen lauantaina käytiin tuolla keskustassa iha mahottoman kokosessa akvaariopaikassa. Siellä oli mm.rokotiileja ja haita, hui. Myö mentii semmosta tunnelia pitkin, jonka ympärillä oli akvaario, jossa ne kalat sitte uiskenteli. On kuulemma mualiman suurin tommonen tunneli. Kuvia tuli näpsittyä ihan mahottomasti, eli näätte teki sitte joskus niitä kaikkia kummallisuuksia sieltä. Tuon jälkeen käytii syömässä kiinalaisessa, ei mittän tietoa mitä syötiin, mutta siitä listalta vaan summassa osotettiin ruokia ja vedettiin nassuun. Osa oli hyvvää, osa ei. Tilattiin yhteensä kymmenen eri ruokalajia (meitä oli viis syömässä) koko setti juomineen makso yhteensä 230juania, eli 23 euroa. Aika halpa vai mitä. Tuossa ku oon marissu etten tykkää koulun ruuasta, niin onhan tuo ravinteli ruoka ihan eri tasoa.

Tänään oon vaan mähöttäny kämpillä, en oo jaksanu tehä yhtään mitään. Paitsi käydä lenkillä :) tajuttiin, että ollaan oltu kaks viikkoa aamusta iltaan menossa jatkuvasti, niin iahn hyvä pitää välillä tämmönen vapaapäivä ja olla tekemättä yhtään mitään. Kovasti ollaan suunniteltu sitä Pekingin matkaa, varmaan tässä ihan lähi v-loppuina tullaan se toteuttamaan. Meillä ei nuita vapaapäiviä oo lukkareihin laitettu, mutta me kuulemma saadaan niitä jos vaan pyydetään. Aateltiinpa sit sitä matkaa niin, että varais siihen aikaa to-ti. Kyllähän siinäki jo ehtii.

Tässäpä näitä kuulumisia taas vähäsen. Seuraavan blogin voisin varata tämän touhun ihmettelemiseen, enkä näin tapahtumien selostamiseen. Jotain pientä ehkä kulttuurista ja mietä outouksia täällä näkyy. Ois niin paljo aina kerrottavaa, mutta ku ei tämmönen ad/hd jaksa kauaa tässä näpytellä:) jättäkää taas kommenttia, oli nii mahottoman kiva lukia teidänki kuulumisia. Kuvia mie koitan saaha laitettua tännekki, mutta hätäsimmät voi käydä vilkaseen irc-galleriasta ja nimimerkkihän oli naksuu. Äiti kuitenki ihmettelee siellä, että mite ne löytää sitte :) heippa nyt  ja voikaa hyvin <3

tiistai, 11. maaliskuu 2008

Kiina - Shanghai

Tervehdys taalta kaukaa!

Anteeks jo valmiiks ihanaiset kun tama blogin kirjottaminen on vaan kestanyt ja kestanyt. Paljon on jo sattunut ja tapahtunut, koitan muistaa kertoa tarkeimmat :) osalle oon jo postia pistany, joten saattaapi tuntua vanhan toisteolle. Tulee toki uuttaki juttua, kun maltatte vaan lukia loppuun. :)

Jospa tuota alottas vaikka alusta. Luulin ihan tosissasni, etta vaihtoon lahto edellyttaa mieletonta paperisotaa ja ja ylitsepaasemattomia uhrauksia. No nain ei kuitenkaan asia ollut, vaan mina olen sita mielta, etta ulkomaille lahteminen ei enaa helpompaa olisi voinut olla. Kun muisti vain passin, viisumin, lentolippun, rokutukset ja opintotukiolosuhdemuutoksen, niin matkaan lahteminen oli jo aikalailla mahdollista. Toki koulu anto myos jotain papereita taytettavaksi , mutta ne ei mittan mahottomia kylla ollut. Eli jos jollaki yhtaan kutkuttaa vaihtoon lahteminen, niin suosittelen lampimasti.

Minun matka alkoi Oulusta, hyppasin torstaina junaan klo 23.55, jossa Minna ja Jouni oli matkannut Rovaniemelta asti. Mentii Helsinkiin, oltiin perilla aamulla yhdeksan maissa ja lento lahti paivalla viidelta. Suomen aikaan oltiin perilla Shanghaissa kahdelta yolla, ja taalla puolen maapalloa kello naytti paikallista aikaa 8.00 aamulla. Nukutti ihan pirusti parin huonosti nukutun yon jalkeen, mutta univelkoja ollaa makseltu sitte jalkikateen takasi :)

Hitto tama on jo vaikiaa selittaa naita paivia, kun on itsekki niin sekasi, etta mita kaikkea on ehtiny tapahtua. Ollaan muunmuassa kayty Yu Gardenissa, se on semmonen mielettoman kokonen katukauppiaiden paratiisi, jossa myyjat roikkuu turistien perassa viimeiseen saakka. Sinne haatyy menna viela uudestaan, ostamaan vaikka teille tuliaisia jos ei muuta :P

Sit myo ollaan kayty Shanghain tv-tornissa, joka on korkeudeltaa yli 400m. Aasian korkein tv-torni ja kolmanneks korkein koko telluksella. Nakymat sielta oli aivan mahtavat, naki paljon pilvenpiirtajia, jotka kyllaki naytti hirmusen pienilta ku ite oli nii korkialla. Sitte huomattii myos semmonen, etta taalla toissaa rakennetaan kokoajan ihan hulluna kaikkea lisaa, keskenerasia rakennuksia on varmaan yhta paljon kuin valmiita. No ehka vahan liiottelin, mutta on niita silti paljon.

Sitte myo ollaa kayty Nanjin Roadilla, ootte varmaan kuullukki paikasta jos ootte tormanny joskus sanaan Shanghai :) Se on siis semmonen upean nakonen kauppakatu (vaha vauraammille hepuille), valot siella on ihan jotain mahtavaa pimealla. Niita on niiiin paljon. Saattaapi nayttaa tuo Oulun kaapunki hieman ankialle jahka taalta sinne palataan. :) mitaa en sielta ostanut, itseasiassa en kaynyt ees yhdessakaan liikkeessa sisalla asti kun oltiin nii myohaan liikkeella, etta ei ne varmaan ois ollut ees auki enaa siihen aikaan. Porukka on kylla kertonut, etta ne ostoskeskukset siina on nii vallattoman kokosia, etta niihin eksyy heti.

Paikallisesta menosta sen verran, etta taalla on bussit ja taksit iha hirmu halpoja. 50 km taksilla maksaa n.10e ja sen ku jaksaa neljaan pekkaa, ei loppusummaks tule juuri mitaan. Bussi maksaa tuohon viereiseen mukavan kokoiseen kaupunginosaan (Zhoupuhiin) 10senttia, eli ilmastahan se suomen hintatasoon verrattuna on.

Busseista ja takseista paasee mukavasti aiheeseen liikenne. Se on ihan hullua taalla maalla pain, (taa mean asuntola on siis 50km Shanghain keskustasta) ei siina oo juuri mitaan logiikkaa. Autot vaan ajaa hullunlailla tootti pohjassa, silla ei oo valia, etta kummalta puolelta autot ohitetaan, sielta mennaan mista paastaan. Sitte kun tuohon sekametelisoppaan lisaa pyorailijat ja kavelijat, on naky uskomaton. Suuresti ihmettelen, etta miten en oo nahnyt viela yhtaan kolaria. Ei sita voi ees selittaa millasta se on. Jos kuvittelette vaikka, etta suomalaiset juotettas viiden promillen humalaan ja kaikille iskostettas semmonen mietelause paahan kun MINAMINAMINA ja laitettas autonrattiin jonnekkin kavelykadulle, niin tulos olisi todennakosesti sama kuin taalla meilla pain :) mutta tuohonki kylla tottuu, ei pelota enaa yhtaa nii paljo ku alussa hih.

Mmm no jos sitte viela vaikka ruuasta. Alussa en tykannyt en sitte yhtaan, mutta siihenki alkaa pikkuhiljaa tottua. En oo koskaan ollut mikaa kulinaristi, niin eipa tuota muuta voinutkaa olettaa, kuin naaman nyrpistelya ensalkuun. Meilla koulussa on kaikkia ruuat aina kylmia (paitsi nuudelit) niin ei se ole ihme, vaikka ne ei oo hyvalle maistunutkaa. Nyt kun olen saanut parit lampimat kiinalaiset ruuat nenan alle, nii jopa rupes maistuun erilai. Ei ne vielakaan mitaan herkkua ole, mutta parempaa kuitenkin kuin alussa.

Hintatasosta sen verran, etta paljo halvempaa kuin Suomessa. :) en jaksa eritella sen kummemmin.

Ihmiset on hassuja meillapain, aina ne vaan jaksaa ihmetella ja kummastella mean nakosia kummajaisia. Taa on semmosta aluetta, etta ei taalla taija turisteja paljo nakya. Kerran ku oltiin tuolla ulkosalla syomassa, nii pari kiinalaista alko napsii meista kuvia. Sehan se vasta hauskaa oliki. Toista on tuolla Shanghain keskustassa, ei ne jaksa juurikkaa valittaa meista, siella taitaa pyoria ulkomaalaisia vahan enmman. Siella oli muuten liikennekki paljo rauhallisempaa. Ylattavan paljo on ainaki minun mielesta eroja yhden kaupungin sisalla. Vaan onhan tama niin iso, etta ei se nyt niin ihme ole, etta eroavaisuuksia loytyy.

Sitte viela vessoista sen verran, etta meilla on asuntolassa tyypilliset reijat vaan lattiassa, ja sinne saa sitte tahtailla. Oon pari normi ponttoa nahny tuolla kaupungilla, mutta ne oli niin hirveessa kunnossa, etta ei niihi haluttanu pyllahtaa. Marju ihmetteli, etta miten tammosessa keksintojen maassa ei oo viela hoksattu ponttoja, mut meille sita ainaki selitettiin niin, etta on paljo hygienisempaa tammosessa vaenpaljoudessa kayttaa reikia :) ja olen sen kylla todeksi todennut, ne on iha kauheita ne julkiset pontot. Eika muuten oo ikina parepia vessoissa, etta omat mukaan vaan. Mean koulun kaupassa myyaan semmosia hajustettuja nenaliinoja, joita kaytetaan. En varmaan enaa tyydy normi papreiin kun Suomeen palaan ;)

Koulussa on ollu kivvaa, ollaa opiskeltu kiinan kielta, taijia ja kiinalaista laaketiedetta. Ollaa vissii jotain muutaki, mutta emmina nyt muista :) eilen alko harjottelu niin ei nuo kouluasiat paljo paassa pyori. Oon harjottelussa kansainvalisessa paivakodissa viis viikkoa, sit meen kolmeks viikoksi cp lasten kans ja viikoksi synnytysosastolle :D ei tuo nyt alaan liity, mutta uteliaisuuden vuoksi :P

Nyt tuli stoppi kirjottamiselle, en ees jaksa/ehdi lukea tata kirjotusta alusta loppuun, nii alkaa jaksako huomioida mittaaa yhdyssanoja saati sitte pilkkuja, en todella oo kerenny miettia semmosia taman tekstin aikana:) en oo varmasti maininnu tassa puoliakaan tapahtuneista, mutta nyt kun tama blogi on kuitenkin saanut alkunsa, on sita helpompi alkaa paivitteleen vaha useammin. Sitte lupaan vaha yksityiskohtasempaa tietova tapahtuneista, tama kun oli tammonen yleispateva katsaus tahanastisesta. Parjailkaa, me taalla naatitaan n.20asteen lampotilasta :) paitsi kohta tullee vissii viikon sadeputki, etta sitte ei niinkaa enaa oo ilmojen puolesta mista naattia.